OOTD: Wardrobe Staples

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jacket: Second Hand | Scarf: Our Legacy | Shirt: Our Legacy
| Trousers: Séfr Séfr |
Shoes: Soulland

Vaatekaapin klassikoista ja kulmakivistä on puhuttu muotilehdissä ja blogeissa jo aikojen alusta. Ja mikäs siinä, sillä tylsältä kuulostavissa termeissä on lopulta kyse oman tyylin löytämisestä ja manifestoimisesta muutamaan vaatekappaleeseen.

Olen henkilökohtaisesti ollut vähän ajatusta vastaan, sillä omasta mielestäni tyylissä on kyse ennen kaikkea jatkuvasta muutoksesta, jota ei sovi ostovalinnoilla sementoida. Näitä asukuvia editoidessani tulin kuitenkin siihen päätelmään, että kulmakivet löytyvät myös omasta vaatekaapistani ja ne päätyivät nähtävästi kaikki kerralla samaan asuun.

Vuosien 2014 ja 2016 välillä suunniteltiin nähtävästi vaatteita, jotka ovat jääneet pysyvästi kiinni oman tyylini dnahan. Vanhoja vaatteita siis kaikki tyynni, Séfr Séfrin housuja lukuunottamatta, ja se on ihan tosi hyvä niin.

//

Wardrobe staples, fashion essentials…you name it. A discussion sparks every now and then on clothing that everyone should own in their wardrobe which I personally think is a pretty lame concept. I believe that one’s personal style is constantly evolving and cementing it with conscious decisions on buying a few pieces that you’ll wear for the rest of your life sounds pretty boring to me. 

But then again, who am I to say, especially as I’m posing in this outfit post with clothes I would actually call wardrobe staples. Excluding the trousers from Séfr Séfr, each and every of these clothes are a few years old and part of my every day dressing up routine. A conscious decision or not, having a slight idea of stability in your wardrobe is not a bad idea in the end. 

Photo: Tomi Mustikka

1230 euroa

a kind of guise

Joku kysyi minulta tässä taannoin, mistä vaatemerkistä pidän tällä hetkellä kaikkein eniten. A Kind of Guise, vastasin, ja säpsähdin vähän itsekin. En omista yhtään brändin vaatetta ja olen hiplannutkin niitä ehkä kerran tai kaksi, mutta saksalainen funktionalismi on nähtävästi niin sydämen asia, että se on pesiytynyt jo alitajuntaankin asti.

Olen kärsinyt viime viikot raivovavasta vaatekriisistä, joka on ainoastaan eskaloitunut vähitellen kylmenevien säiden myötä. Vaatekaapista ei löydy yhtään mitään, kledjut eivät sovi yhteen toistensa kanssa ja niin edespäin, tiedätte kyllä. Kriisiin on kyllä ratkaisu ja sen hinta on 1230 euroa: niin paljon maksaisi kuvassa näkyvä A Kind of Guisen asukokonaisuus lenkkareita lukuunottamatta.

Harmi juttu, sillä tuollaisiin vaatteisiin tahtoisin itseni marraskuun pimeydessä verhota. Mutta ehkäpä vielä joku päivä saan pukeutua saksalaiseen funktionalismiin ja esitellä oman lempibrändini ilman tunnontuskia.

//

I have a wardrobe crisis and it has escalated in the worst possible way. I feel like nothing in my closet looks even close to decent or fits properly and combining any pieces feels like a mission impossible. 

It’s one of those moments when it feels like the best idea would be just to sell everything and start all over again. If I’d end up in a desperate act like that, I would use the money I get in return to buy clothing from a German brand called A Kind of Guise

The amount I should earn is 1230 euros and with that money I would afford to buy the outfit that’s portrayed in the photo. It’s exactly the way I would see myself dressing up in this midst of this miserable November rain. 

Photo: A Kind of Guise

Parhaat muotidokumentit

Processed with VSCO with l9 preset

Kirjoitin tovi sitten uudesta lempisarjastani, Grace Coddingtonin tähdittämästä Face to Gracesta. M2M-portaalissa esitettävä ohjelma ei ole toki ainoa liikkuva kuva, jonka pääosassa ovat muoti ja pukeutuminen: näitä tarinoita on kerrottu erityisesti dokumenttien muodossa ja tästä postauksesta löydät omat suosikkini!

The First Monday in May

The First Monday in May on ehkä kaikkien aikojen euforisin muotidokkarikokemus. MET-gaalasta ja vuoden 2015 Kiina-näyttelystä kertova teos on osa Yhdysvaltojen Vogueen ja Anna Wintouriin linkittyvien dokumenttien jatkumoa, joista tunnetuin lienee Suomen televisiokanavilla useaan otteeseen nähty The September Issue.

Muoti on eskapismia parhaimmillaan ja The First Monday in May osoittaa, miten muodista voi tehdä fantasioiden ohella myös täyttä teatteria. Oma katseeni kiinnittyi dokumentin aikana erityisesti näyttelyn pääkuraattorin Andrew Boltonin upeisiin Thom Browne -asuihin ja Guo Pein kanariankeltaisessa leningissä punaista mattoa seilaavaan Rihannaan. Se on tämän vuosikymmenen upeimpia muotihetkiä.

 

Franca: Chaos & Creation

Kuolemaansa saakka Italian Voguen päätoimittajana toiminut Franca Sozzani lienee yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmmista muotitoimittajista. Sozzani näytti, miten muotilehti voi olla silkan hedonismin ohella myös polittinen keskusteluareena ja toimittajan valtakaudella Italian Voguen kuvasarjoissa otettiin kantaa muun muassa huumeisiin, parisuhdeväkivaltaan ja ympäristötuhoihin. Siinä sivussa toimittaja loi myös supermallin käsitteen valokuvaaja Steven Meiselin kanssa.

Vuonna 2016 ilmestynyt Franca: Chaos & Creation kertoo ikonisten editorialien ja ennen kaikkea Franca Sozzinin tarinan. Sozzinin poika Francesco Carrozzini ohjasi ja kuvasi dokumentin, mikä välittyy katsojalle harvinaisen hartaana tunnelmana. Franca: Chaos & Creation onkin ehkä lopulta tarina äidin ja pojan suhteesta ja se, jos mikä, vetää muutamaan otteeseen silmäkulmat kosteiksi.

 

We, Margiela

We, Margiela on poikkeuksellisen tunnepitoinen dokumentti. Muut merkittävistä muotitaloista kertovat dokumentit keskittyvät usein nimekkäisiin suunnittelijoihinsa, mutta Martin Margiela jää sattuneista syistä omasta brändistään kertoavasta elokuvasta taka-alalle.

Ja siitä syystä We, Margiela onkin niin koskettava. Dokumentti perkaa muotitalon historian suunnittelijakollektiivinsa avulla ja heti ensimmäisen haastattelun jälkeen on selvää, miten järisyttävä vaikutus Margielalla on ollut jokaiseen työtoveriinsa.  Ja sen seurauksena on selvää, että Maison Martin Margiela ei ole ollut koskaan pelkkä yksikkö, vaan osiensa summa.

 

+ Balenciaga

Katsoin Cristóbal Balenciagasta kertovan dokumentin monta vuotta sitten jostain suoratoistopalvelusta, mutta kyseistä pätkää ei tahdo löytyä enää edes Googlen avulla. Dokumentti on kuitenkin olemassa, siitä on todisteena tämä Instagramiin ladattu kuva. Elokuva kannattaa pistää katsoen, mikäli sen jostain löytyy, sillä se antaa hieman perspektiiviä Balenciagan nykytilaan Demna Gvasalian käsissä.

//

I wrote about my new favourite show a few weeks ago. Face to Grace is one of the most interesting talk shows in a long while and not only because of the gorgeous Grace Coddington, but also due to the fact that fashion plays a big role in the show. 

Inspired by Face to Grace, I shared a few of my all time favourite fashion documentary films starting with The First Monday in May, which I think is the most euphoric fashion experience ever, to the emotional We, Margiela. I’d also recommend checking out the film portraying the story of Franca Sozzini, the highly influential editor-in-chief of Vogue Italia. 

These documentary films are a good example of the fact that fashion can be purely visual joy but at the same time, it can also a space for politics and public discussion.

Photo: Tomi Mustikka

When the party’s over

billie_eilish

Tämä syksy on kuulostanut ihan tosi hyvältä! Kesä kului pääasiassa vanhoja suosikkeja luukuttamalla, mutta viime kuukausina koko vuoden mittaiselle soittolistalle on kertynyt kosolti ihan uusia tuttavuuksia.

Kaikista eniten kuuntelukertoja on kuitenkin kerääntynyt Billie Eilishin biiseille. Billie on 16-vuotias artistinalku, jonka katalogista löytyy jo parin vuoden uran jälkeen niin järjetön määrä hittejä, että heikompaa hirvittää. Biisit ovat kaiketi pääosin veljensä käsialaa, mutta artisti saa tulkinnasta silti kaikki pisteet kotiin, sillä “but nothing is better sometimes” kaltaisten lakonisten sitaattien sanelu ei onnistu ihan jokaiselta.

Löydät when the party’s overin ja 264 muuta kappaletta tältä soittolistalta.

//

This autumn has sounded exceptionally good! I’ve found so much new music meaning that the playlist I’m updating throughout 2018 contains already more than 18 hours of music. That’s hell of a lot!  

My newest favourite is a 16-year-old singer songwriter Billie Eilish. Indeed, at the age of 16, the artist has already more hits than most of the mainstream artists ever have. The songs are apparently mainly written by his brother but I’m still shook how convincing when singing about topics that don’t really feel relevant for teenagers.

You’ll find when the party’s over and 264 other songs from this Spotify playlist

Photo: Billie Eilish album cover

Kylpytakin vuoro

palomo1

Se on sellainen juttu, että silkkiset ja ihanan nonchalantit pyjamat voi jo unohtaa ullakolle. Nyt on nimittäin froteen vuoro.

Sukupuolettoman muodin sanansaattaja ja kaiken coolin uranuurtaja Palomo Spain konseptoi viime kesän Hotel Palomon aikakaudeksi ja julkaisi uransa tähän mennessä upeimman malliston. Jostain menneiden vuosikymmenien hotellieleganssista lainatut vaikutteet kiteytyvät froteesta muotoiltuihin asuihin, joita aamurutiineihin sopivasta pikkumustasta tanssilattielle sopiviin diskolahkeisiin.

Flamingot siis päälaelle ja askel kohti pikkujoulukautta!

//

I’d already say that Palomo Spain’s SS 2018 collection, Hotel Palomo, is my very favourite collection of the year. My love for the brand has been growing exponentially ever since I spotted Jacob Bixenman strutting the runway a few years back and seeing models wearing bathrobes sealed the love for good. 

Pyjama has been an essential piece for many street wear brands for a while, but Palomo Spain took the loungewear trend to the next level. I guess this is the dream of everyone who likes those nonchalant vibes in their style. Seriously, is there anything comfier than hitting the streets in terry cloth?

Photo: Palomo Spain